Lupasin jossain aiemmassa postauksessa kirjoittaa
kirpputorishoppailusta. Tästä tulee varmasti paljon postauksia
myöhemminkin, mutta yritän tähän nyt kirjoitella vähän omia
näkemyksiäni eettisestä ja ei-eettisestä sekä ekologisesta ja
ei-ekologisesta kirpparitouhusta.
Kirpputorit ovat ekologisen kuluttajan taivas. Tavara on kierrätettyä,
joten ostajan ei itse tarvitse ottaa vastuuta tuotteen
valmistustavoista tai tehtaiden työoloista. Itseä voi ilahduttaa
ajattelemalla, että kirpparilta ostettu vaate on ekologinen, koska
myymättä jäänyt vaate olisi varmaankin päätynyt kaatopaikalle. Myyjät
sen sijaan voivat antaa itselleen synninpäästön virheostoksista;
päätyväthän ne käyttämättä jääneet vaatteet jollekin toiselle käyttöön.
Mikä ekoteko!
Tässä kaavassa on kuitenkin jo joitain
ongelmia. Tunnen monia himoshoppailijoita, joiden vaatteista suuri osa
päätyy kirpputorille. Kirpputori toimii omantunnon keventäjänä, ja
saaduilla rahoilla voi taas käydä ostamassa uusia vaatteita. Näitä
shoppaajia löytyy tosin vielä enemmän huuto.netistä, jossa myydään
paljon postimyynnistä tilattua, huonoksi havaittua ja palauttamatta
jäänyttä tavaraa ja vaatetta.
Vaikka kierrätys on hieno
juttu, en tahtoisi olla lihottamassa himoshoppaajien lompakkoa ja
keventämässä heidän omatuntoaan ostoksista, jotka ovat jääneet
käyttämättä. Jos ostan kirpputorilta H&M:n paidan lähes samalla
hinnalla kuin olisin saanut sen alerekistä (josta se ehkä on ostettu),
omatuntoa jää vähän kalvamaan. Olen usein ajatellut, että näillä
rahoillanihan lopulta vain tuen kierrätystä, mutta nykyään uskon, että
tuki menee lähinnä hölmölle ja vastuuttomalle kuluttajalle.
Toinen, jo aiemmassakin postauksessani esille tullut juttu on
kirppareilla myytävä varastettu tavara. En uskalla juurikaan ostaa
kirppareilta tavaroita, ellei niiden hinta satu olemaan korkeintaan
muutaman euron luokkaa. En tahdo tukea tasku- ja mökkivarkaiden
toimintaa, vaikka kivoja käytettyjä tavaroita löytyy kirppareilta
paljon. Monilla kirpputoreilla on myös vakituisia myyjiä, jotka
tuntuvat tekevät bisnestä ostamalla toiselta kirpparimyyjältä halpoja
esineitä ja vaatteita ja myymällä niitä sitten kalliimmalla eteenpäin.
Se ei ole rehellistä liiketoimintaa tai reilua kierrätystä. Aivan eri
asia on asialle omistautuneet ja veroja maksavat second hand
-kauppiaat. Olen siis tehnyt itselleni säännön, etten osta kirpparilta
mitään kovin kallista.
Toin täällä jo aiemmin esiin, että
yritän suosia mm. SPR:n, Emmauksen, Fidan ja UFFin kaltaisia second
hand -kauppoja, joista raha menee suoraan hyväntekeväisyyteen. UFFiin,
Emmaukseen ja SPR:iin luotan eniten, koska tiedän niiden toiminnasta
enemmän kuin esim. Fidasta. Fidan toiminnassa vähän kirvelee se, että
rahat menevät kirkon ulkomaanapuun, jolla pelkään olevan
lähetystyötyyppisiä taka-ajatuksia. En siis tahdo, että rahoillani joku
intialainen lapsi laitetaan raamattukouluun. Fidan nettisivujen mukaan
järjestö koordinoi Suomen helluntaseurakuntien lähetystyötä.
Huuto.netissä on samat ongelmat kuin kirpputoreissa, joten on tärkeää
olla kartalla, mitä sieltä ostaa. Jos myyjän profiili osoittaa, että
myynnissä on satoja tuotteita tai tuotteet maksavat saman kuin
kaupoissa, on ehkä syytä vähän harkita ostostaan. Varastettua tavaraa
löytyy sieltäkin. Kannattaa siis pitää varansa.
Omat sääntöni kierrätysshoppailuun ovat siis tässä:
1. Suosi UFFin ja SPR:n kaltaisia kirppareita, joista raha menee
hyväntekeväisyyteen. Yritä ottaa myös selvää, mihin raha oikeasti menee.
2. Kun ostat muilta kirppiksiltä, osta edullista. Ei ole kierrätyksen
ihanteiden mukaista, että käytetystä t-paidasta pyydetään sama hinta
kuin kaupassa.
3. Älä osta sellaista, mitä et käytä tai tarvitse (!)
4. Vie käyttämättä jääneet vaatteet takaisin kierrätykseen äläkä kasaa
niitä kaapin perälle. Suosin tässäkin UFFia ja SPR:ää, koska uskon
rahojen menevän hyvään tarkoitukseen.
Olen innostunut myös
kierrätyskeskuksista, joiden rahat menevät lähinnä oman toiminnan
pyörittämiseen. Naapurissani on myös nuorisotalon kirppis, jonka tulot
menevät kirppiksen ja nuorisotalon toimintaan. Sellaista tukee ihan
mielellään.
torstai, 18. syyskuu 2008
Kommentit